Menu
Ruotsi kuin ruotsi? Ei aivan, kielellä on lukijasta riippuen omat värinsä ja nyanssinsa. Sitä ei kuitenkaan pidä säikähtää, sillä uusi kieli avaa brändisi ymmärrettäväksi uusilla markkinoilla ja avaa uusia mahdollisuuksia. Jos ei uskalla, ei voi voittaakaan.
Paljasjalkainen tukholmalainen käsittää jotkut ruotsin kielen sanat toisin kuin suomenruotsalainen. Tämähän on toki loogista ja helppo ymmärtää, jos vähänkään tuntee Ruotsin ja Suomen yhteistä historiaa. Lisäksi nykyään internetistä ruotsin kielivarianttien kirjo avautuu koko laajuudessaan. Oma lukunsa ovat murresanat, jotka voivat saada aivan uuden merkityksen sen mukaan, kuka puhuu ja missä. Moni varmasti on tutustunut Skoonen murteeseen. Tai on kuullut närpiöläisten keskustelevan keskenään. Tai tietää, miltä kuulostaa Uudenmaan ruotsi. Vai olemmeko, tiedämmekö? Myös ruotsin kirjakielen ääntäminen vaihtelee aina puhujan mukaan. Jos ei tiedä, että ruotsi on kehittynyt eri suuntiin paikasta ja paikallisesta kulttuurista riippuen, varianttien kirjo voi vaikuttaa hyvin merkilliseltä metamorfoosilta. Miksi sitten ruotsi ei kuulosta joka paikassa samalta? Samasta syystä kuin Karjalan murre on eri kuin Stadin slangi.
Ruotsin kirjakieltä on tietysti jatkuvasti modernisoitu ajan vaatimusten muuttuessa – mutta sitäkin eri tavoin Suomessa kuin Ruotsissa. Riikinruotsi, siis Ruotsissa puhuttu rikssvenska, omaksuu uusia ilmaisuja huomattavasti vikkelämmin kuin ”muumiruotsi”. Suomenruotsalaisilla on taipumus pitää sitkeämmin kiinni ilmaisuista, jotka Ruotsissa ovat jääneet historiaan. Puhutaan finlandismeista. Oma lukunsa ovat suomesta lainatut ja käännetyt ilmaisut, niin sanotut fennismit. Varmaankin yleisin esimerkki on ”semla”. Sellaisen voi tilata, kun menee kaffelle eli Ruotsissa fikalle. Jos kahvitellaan Suomessa, pöytään tulee ruotsalaisen mielestä fralla. Suomeksi sämpylä, suomenruotsalaiselle täysin loogista. Jos taas Ruotsissa tilaa semlan, kahvin kera saa nauttia makoisasta laskiaispullasta. Joka suomenruotsiksi on fastlagsbulle. Kielessä on runsaasti tämän tyyppisiä variaatioita, ja siinä tärkeä rooli on kääntäjän ammattitaidolla. Sinun asiakkaana ei tietenkään tarvitse tuntea ruotsin kielen hienouksia. Me huolehdimme niistä. Riittää, kun kerrot, luetaanko tekstiä Suomessa, Ruotsissa vai molemmissa – meidän ammattiosaamistamme on muokata teksti vastaanottajan tottumusten mukaiseksi.
Halu tehdä itsensä ymmärretyksi on tärkeää, jotta viestintä toimii ja vältetään ikävät yllätykset. B2B- tai B2C-viestinnän tarkoituksena on tuottaa käyttökelpoinen tulos: rahallista arvoa, läheisempi asiakassuhde tai jotakin muuta arvokasta. Pääasia on, että vastaanottaja ymmärtää sinua ja tekstiäsi ja että väärinkäsityksille ei jää sijaa. Tulkeilla ja kääntäjillä on tärkeä rooli, voit uskoa käsiimme tekstin omalla kielelläsi ja luottaa siihen, että muutamme sen vastaanottajaa puhuttelevaan muotoon hänen omalla kielellään.
Pitää uskaltaa kommunikoida, lähettää viestejä ja odottaa tuloksia. Jos mitään ei uskalla, ei mitään voitakaan. Vietin lapsuuteni lähes pelkästään ruotsinkielisellä seudulla. Kun olin 6-vuotias, halusin kovasti leikkiä kulmakunnan viileimmän jätkän kanssa, ja hän puhui pelkästään suomea. Kysyin äidiltä, mitä pitäisi sanoa, että kaverin saisi ulos leikkimään, jos joku muu vaikka avaa oven. ”Missä Jasse on?” Kysy vaan noin, niin hyvin menee. Tankkasin sanoja päässäni kerta toisensa jälkeen. Missä-Jassse-on, Missä-Jasse-on. Käsiä tärräsi, kun tulin kaverin talolle. Painoin hennolla sormellani ovikelloa, josta lähti kimeän läpitunkeva ääni. Se tuntui kuin ilmahälytykseltä. Kuulin innokkaiden lapsen askeleiden lähestyvän, ja ovi avattiin kiireellä. Oven suussa seisoi yksi Jassen nuoremmista sisaruksista, joka tuijotti minua häpeilemättä kasvoihin ja tokaisi: ”Niiin mitä?”. Epäröin, yritin muista äidin neuvomat sanat ja äänen pettäessä vinkaisin kovaan ääneen: ”MITÄ SE ON JASSE?”. Jassen veli tuijotti minua kuin vähäjärkistä. Hän oli hämmästynyt ja utelias katse etsi syytä kummalliseen käytökseen. ”Mitääää…?” poika sai puristettua suustaan, hän todella yritti ymmärtää. Tuijotimme toisiamme hetken verran. ”MITÄ SE ON JASSE?” Piipitin vielä kerran. Poika luopui toivottomasta yrityksestä ja virnisti vain ymmällään. Minä hymyilin takaisin leveintä hymyäni ja suusta pääsi ulos vain ”GIIH!”. Ei edes mikään sana. Jotain vain, joka juolahti mieleen tiukassa paikassa. Hän matki minua ja sanoi ”GIIH!”, sitten nauroimme ja hän sulki oven. Ei tullut leikkejä Jassen kanssa sinä päivänä. Vähän samalla lailla voi käydä, jos yrityksen panostukset kotimaahan tai ulkomaille rajoittuvat vain yhteen kieleen.
Kun haluat, että vastapuoli ymmärtää, kannattaa ottaa mukaan luotettava käännöskumppani – autamme sinua.
Anders Nyman, Traduct Oy
Kääntäjä
Ps. Tämän jutun suomentaminen oli muuten omanlainen haasteensa, näkökulmaa piti hiukan säätää, koska tarkastelussa mennään niin lähelle ruotsin kielen ominaispiirteitä – voit käydä täällä katsomassa, miltä alkuperäinen näyttää. Meiltä saat apua silloinkin, kun standardiratkaisut eivät riitä tarkan, toimivan ja sinulle sopivan käännöksen tuottamiseen.
