Käyttäjäkeskeisiä blogikirjoituksia - Osa 2

Käyttäjäkeskeisyys

Ennen kuin luet yhtään pidemmälle, vastaa mielessäsi näihin kysymyksiin.

Miksi luet tätä tekstiä? Mistä luet tätä tekstiä? Mitä odotat tältä tekstiltä?

Nämä kysymykset määrittelevät minkälainen tämän tekstin käyttötilanne yksittäiselle lukijalle on. Jos tekstin tarkoitus on tarjota nopea ja viihdyttävä tietoisku kielialan yrityksen blogissa, ei minun kannata kirjoittaa tai kääntää sitä kuin väitöskirjaa.

Lukijan ja käyttötilanteen huomioiminen ei tietenkään ole mikään uusi keksintö. Sehän on keskeinen osa viestintää. Myös monet kääntäjät ja alan yritykset painottavat näkyvästi markkinoinnissaan huomioivansa lukijan ja tekstin funktion. Kuitenkin valitettavan usein käytännön toteutus jää epäselväksi – usein lukijan huomioiminen saattaa jäädä pelkäksi maininnaksi ilman konkreettista toteutusta. Miten itse kuvailisit omaa tapaasi huomioida viestinnän kohde ja käyttötilanne? Osaatko antaa käytännön esimerkkejä?

Omassa työssäni etsin menetelmiä, joiden avulla tekstin käyttötilanne ja lukija voidaan tehdä konkreettiseksi osaksi käännösprosessia. Lähtökohtani tähän on käyttäjäkeskeisen kääntämisen soveltaminen. Käyttäjäkeskeinen kääntäminen tarjoaa erilaisia menetelmiä, jotka asettavat tekstin käytettävyyden tarkastelun keskiöön. Tavoitteena on parantaa käytettävyyttä huomioimalla käyttäjä ja käyttötilanne käännösprosessin eri vaiheissa – aina toimeksiannosta sopimisesta lopullisen tekstin vastaanottotutkimukseen. Tämä voi tapahtua esimerkiksi käyttämällä lukijapersoonia kuvastamaan tekstin lukijoita tai hyödyntämällä kohdeyleisöä käytettävyystestausten muodossa. Näihin voin palata tarkemmin vielä toiste, ettei tämä kirjoitus veny liian pitkäksi.

Koneiston rasvausta

Olin huhti-toukokuussa 2017 tutustumassa Traductin toimintaan. Lähtökohtani oli perehtyä käännösprosesseihin ja selvittää millä keinoin käyttäjäkeskeistä kääntämistä voisi hyödyntää yrityksen käyttöön.

Traductilla olen päässyt tarkastelemaan hyvin toimivaa työyhteisöä, jossa on otettu huomioon kokonaisvaltaisesti paitsi asiakaspalvelu, käännösprosessi ja itse käännös, myös kääntämisen sosiaalinen puoli – eli kuka kääntää, millä työvälineillä ja minkälaisissa olosuhteissa.

Kannattaako tällaista toimivaa koneistoa sitten lähteä sorkkimaan? Mitä annettavaa käännösprosessien tutkimisella ja käyttäjäkeskeisyydellä voisi olla itse yritykselle?

Hyvin toimiva koneisto hyötyy myös pienestä rasvauksesta, mitä käyttäjäkeskeinen kääntäminen tässä tapauksessa tarjoaa. Hyvin toimivaan prosessiin on ehkä jopa helpompi tehdä parannuksia: pienillä viilauksilla pääsee jo pitkälle, kun kattavat muutokset eivät ole tarpeen.

Käyttäjäkeskeisyyteen panostaminen kannattaa

Selkeä hyöty, mitä jo yksinkertaisella käytettävyyteen panostamalla voi saavuttaa, on yhteisymmärrys lukijasta eri osapuolten välillä. Jos käyttötilanne ja lukija määritellään heti toimeksiannon alkuvaiheessa, muodostuu käännöksen tilaajalle, kääntäjälle ja käännöksen tarkistajalle yhteinen kuva tekstin käyttötilanteesta ja lukijasta. Tämä taas auttaa välttämään väärinymmärryksiä eri osapuolten välillä, ja vähentää mahdollisten korjausten ja muutosten riskiä.

Selkeä kuva lukijasta ja käyttötilanteesta antaa kääntäjälle ja tarkistajalle myös keinon perustella ratkaisuja tai muutosehdotuksia. Tästä on hyötyä myös palautteen keräämisessä, kun kommentteja voi peilata käyttötilanteeseen ja lukijaan. Ideaalitilanteessa ”minusta tämä ei nyt ole kovin hyvä” voisi muuttua muotoon ”kiireessä tekstejä selaileva koneinsinööri ei saa näin monimutkaisesta lauseesta tarpeeksi irti”. Eikä käytettävyyteen panostaminen hyödytä vain käännösprosessia, vaan samalla periaatteella hoituu myös lähtötekstin parantaminen.

Miten käyttäjä tuodaan lähemmäs kääntäjää?

Kommentoi Traductin somekanavilla!

Juho Suokas

Kirjoittaja on käännöstieteen tohtoriopiskelija Itä-Suomen yliopistossa, suomi-englanti-suomi kääntäjä sekä kitaristi, jonka aika menee enemmän eri laitteiden näpräämiseen kuin itse soittamiseen.

Share on