Käyttäjäkeskeisiä blogikirjoituksia - Osa 1

Kaikkihan me huomioimme vastaanottajan viestintätilanteessa. Vai huomioimmeko todella? Otetaan esimerkiksi tämä kirjoitus. Kenelle tätä viestiä oikein kirjoitan?

Kokeillaan.

Yritän muotoilla nyt kuvan siitä, minkälaisille lukijoille olen tämän blogikirjoituksen hahmotellut. Katsotaan, vastaako se todellisuutta.

Oletko se sinä?

Puhut suomea äidinkielenäsi tai vähintään erittäin hyvin. Viestintä kuuluu olennaisena osana työhösi. Kiinnostuksesi kieleen on luultavasti enemmän kuin pelkästään ammatillinen.

Olet päätynyt lukemaan tätä tekstiä sosiaalisessa mediassa jaetun linkin kautta. Odotat saavasi mielenkiintoisen lukukokemuksen, jonka toivot olevan sekä informatiivinen että viihdyttävä. Et halua, että sinua aliarvioidaan lukijana, etkä halua kokea haaskanneesi aikaasi lukemalla tämän. Saatat olla parhaillaan töissä.

Olet siinä mielessä hankala tapaus, että joudun miettimään sanojani tarkkaan ja hiomaan tätä tekstiä melko paljon. Nytkin olet varmaan löytänyt jotain huomautettavaa – tai ehkä et, jos joku Traductin velhoista on hionut pois hölmöyksiäni ennen kirjoituksen julkaisua.

Luultavasti se et ole sinä

Ehkä kuvailemani ominaisuudet eivät osu juuri sinuun, ja hyvä niin. Harvalla blogilla on täysin homogeeninen lukijakunta. En ole pyrkinyt tässä kirjoittamaan jollekulle Traductin sisällä, vaikka se olisi tietysti ollut helpoin ratkaisu, sillä toivottavasti tämän blogin lukijakunta ulottuu kuitenkin toimiston seinien ulkopuolelle.

Mistä tämä kiinnostukseni lukijaan sitten kumpuaa? Teen parhaillani väitöskirjatutkimusta, joka keskittyy erilaisiin tapoihin tuottaa ja arvioida käännöksiä käytettävyyden näkökulmasta – eli keskittymällä käännösprosessissa tekstin lukijaan ja käyttötilanteeseen. Taustalla on käyttäjäkeskeisen kääntämisen malli, joka ansaitsee tulla esitellyksi tarkemmin, mutta jätän sen kuitenkin tämän kirjoituksen ulkopuolelle.

Voisi kuvitella, että vastaanottajan huomioiminen heijastuisi myös omaan tapaani tuottaa tekstiä. Kuitenkin yliopistossa vietettyjen vuosien jälkeen sitä välillä unohtaa, minkälaista tekstiä olisi järkevä tuottaa, kun viestin vastaanottaja ei välttämättä ole kiinnostunut tieteellisistä taustoista, metodologiasta tai lähdeviitteiden paikkansapitävyydestä. Nytkin olen kamppaillut pitääkseni tämän tekstin jotakuinkin helposti luettavana. Mutta kuinka hyvin olen tässä onnistunut, se onkin sitten toinen juttu.

Interaktiivinen osuus

Yllä oleva kuvaus perustuukin nyt enemmän omiin mielikuviini kuin varsinaiseen tietoon Traductin blogin lukijoista.

Siksi toivoisinkin, että uhraisit vielä muutaman minuutin ja vastaisit kahteen kysymykseen tämän kirjoituksen lopussa. Niiden avulla minä ja muut tänne kirjoittavat voimme pyrkiä kohti paremmin sinulle sopivia tekstejä.

Juho Suokas

Kirjoittaja on käännöstieteen tohtoriopiskelija Itä-Suomen yliopistossa, englannin kääntäjä sekä kitaristi, jonka aika menee enemmän eri laitteiden näpräämiseen kuin itse soittamiseen.

Vastasiko kuvaus itseäsi?

Mikä olisi tarkempi kuvaus?

Kommentoi Traductin somekanavilla!

Share on