Kääntäjä kaipaa kuvaa ja kuva kääntäjää

Uuden tuotteen manuaali ja markkinointimateriaalit on, eikun messuille. Ai niin, käännökset! Helppo juttu, äkkiä vaan tuosta tekstit menemään kääntäjälle, hoidetaan homma pois.

Kuulostaa tutulta, eikö? Joskus kiire yllättää ja pitää vain soveltaa tilanteen mukaan. Tällaiset nopeat tilaukset ovat kääntäjille arkipäivää, eikä kääntäjä aina pääse näkemään edes kuvaa uudesta laitteesta, jonka manuaalia on kääntämässä. Mutta parempi tulos saadaan, kun muistetaan että sanallinen ja visuaalinen viestintä vaikuttavat aina toisiinsa.

Tampereen yliopistossa tarkastettiin tänä keväänä Anne Ketolan väitöskirja kuvan ja tekstin vuorovaikutuksesta teknisten tekstien kääntämisessä. Ketola tutkii väitöstyönsä empiirisessä osassa, miten kahdeksan maisterivaiheen kääntäjäopiskelijaa on kääntänyt kuvitetun malminjalostuslaitteiston manuaalitekstin englannista suomeen. Työssä analysoidaan opiskelijoiden käännöksiä ja kommentteja, jotka opiskelijat kirjoittivat käännöstyönsä aikana.

Ketola toteaa tutkimuksessaan, että lähdetekstin sisältämät kuvat vaikuttavat monin eri tavoin tekstin tulkintaan. Jos teksti ja kuva ovat keskenään ristiriidassa, kuva voi jopa ohjata käännösratkaisuja. Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat tulkitsivat ja painottivat tekstin moodeja eli informaatiota sisältäviä elementtejä hyvin eri tavoin. Moodi saattaa käsitteenä kuulostaa oudolta, mutta asia on tuttu vaikkapa kaikille nettilehtiä lukeville: itse tekstin lisäksi huomio voi kiinnittyä tekstiä rytmittäviin kuviin, videoihin tai vaikkapa tekstissä käytettyihin muotoiluihin. Keskitymme lukijoina eri asioihin, ja luomme jokainen hieman erilaisen käsityksen tekstistä ja sen välittämästä viestistä. Ketolan mukaan kääntäjä ei välttämättä edes tietoisesti havaitse kaikkien moodien vaikutusta käännökseensä tai painota kaikkia moodeja samanarvoisesti. Kuvan ja tekstin vaikutus käännösprosessiin ei ole muuttumaton vakio, eikä kääntäminen ole vain verbaalisen informaation siirtämistä kieleltä toiselle. Kuten tutkimukseen osallistuneiden kääntäjäopiskelijoiden erilaiset ratkaisut osoittavat, käännös on lopputulos tulkintaprosessista, joka vaikuttavat tekstin lisäksi kuvat ja kaikki muutkin viestinnälliset elementit.

Traductin kääntäjien arkikokemus vahvistaa Ketolan tutkimustuloksia. Multimodaaliset tekstit ovat arkipäivää käännöstoimistossa. Teksteissä saatetaan käyttää perinteisiä korostuskeinoja kuten värejä ja kursivointia. Graafisissa esityksissä taas sanoja voi olla mukana vain harvakseltaan tukemassa ja tulkitsemassa isojen kuvakokonaisuuksien merkityksiä. Sanan on tällöin selitettävä tuhat kuvaa, eikä päinvastoin, kuten olemme tottuneet ajattelemaan. Digitaalinen muutos vaatii kääntäjältä aina laajempaa medialukutaitoa ja merkityksen tulkinnan terävöittämistä. Staattisten kuvien lisäksi teksti saattaa linkittyä vaikkapa tutoriaalivideoihin ilman puhetta tai kokonaisiin ulkoisiin verkkosivustoihin. Kuva, kuten kielikin, voi olla kulttuuri- ja arvosidonnainen tulkinnaltaan, jolloin kuvan lukemisen taito korostuu hyvän kääntäjän ominaisuutena.

Ihannetilanteessa tekninen kirjoittaja, graafikko ja kääntäjä tekevät yhteistyötä. Jos mahdollista, kääntäjänkin on hyvä päästä suoraan tutustumaan tuotteeseen, sen ominaisuuksiin ja toimintoihin, joita hän tekstissä kuvailee. Eräässä Traductin projektissa kääntäjä sai pöydälleen tutkittavaksi ja kokeiltavaksi oikean sairaaloissa käytettävän ruiskupumpun. Kääntäjä on tuotteesi tulkitsija vientimarkkinoilla – yhteistyöllä hän osaa kuvailla ratkaisusi niin, että se toimii ja myy, oli kieli mikä tahansa.

Share on